Tärkein yksittäinen syy nuorilla sosiaalisen median käyttöön näyttää olevan somen mahdollistama keskustelukanava tuttujen ihmisten kanssa. Tottakai sosiaalisen median käyttö on myös tapa ja yksi luonteva osa nuorten elämää. Tavaksi sosiaalisen median käyttöä luonnehtii lähes 78 % – vastaava luku oli vuonna 2019 71 %. Tiedon etsintä on myös tärkeä osa somen käyttöä – sosiaalinen media on täynnä erilaisia ohjeita/ohjevideoita hyvinkin erinäisistä asioista, aina auton korjaamisesta voltin tekemiseen. Hyvin iso osa vastaajista on saanut kavereita – tai ainakin nettituttuja – sosiaalisen median kautta. Sosiaalisessa mediassa viestitään ja sovitaan ystävien kesken asioista, jolloin nuorille syntyy eräänlainen pakko käyttää palveluita, mikäli haluaa pysyä ajan tasalla kaveripiirissä sovituista asioista.
Viestintä on nuorille sosiaalista toimintaa, joka vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja on tuottanut suurelle osalle vastaajista selkeää iloa ja lisävarmuutta. Ilahduttavasti nyt lähes 52 % on kokenut vahvasti ilon tunteita. Vuonna 2019 lukema oli vajaa 49 %. Useat vastaajista ovat saaneet apua erinäisiin ongelmiin ja kokeneet onnistumisen tunteita. Vastaajille sosiaalinen media on ainakin osittain tuottanut myös surua. Hieman alle 13 % ei ole saanut minkäänlaisia surun tunteita sosiaalisen median kautta. Vastaajien kohdalla vajaa kolmannes on löytänyt seurustelukumppanin sosiaalisen median kautta, tai sosiaalinen media on myötävaikuttanut asiaan.
Sosiaalisen media ja kiusaaminen
Lähes 34 % vastaajista on kohdannut jonkinasteista kiusaamista sosiaalisen median palveluissa. Kasvua vuoden 2019 vastauksista on valitettavasti noin 10 prosenttiyksikköä ja vuoden 2016 vastauksiin kasvua on peräti 20 prosenttiyksikköä. Edelleen vain reilut kaksi prosenttia tunnustaa kiusanneensa varmuudella toisia. Lähes 78 % on sitä mieltä, että ei ole millään tavalla kiusannut toisia. Medioissa on paljon puhuttu somen ”toksisuuden” kasvamisesta. Valitettavasti tämä kyselyjen trendi vahvistaa nämä puheet. Kiusaaminen on yleistynyt myös sosiaalisessa mediassa.
Yli 74 % on nähnyt sosiaalisessa mediassa toisten kiusaamista. Kiusaamiseen on puuttunut vastaajista reilut 32 % – tämä tarkoittanee, että puolet kiusaamisen todistajista on puuttunut kiusaamiseen jollain tavalla. Noin 20 % vastaajista on kertonut kiusaamisesta eteenpäin ulkopuoliselle taholle.
Edelleen noin 90 % vastaajista pitää somessa tapahtuvaa kiusaamista helpompana kuin arkielämässä. Noin 64 % vastaajista tietää, miten kiusaamiseen somessa voi puuttua. Vain 43 % on kuitenkin puuttunut kiusaamiseen. Onkohan kyse siitä, jos kiusaaminen ei kohdistu itseensä, niin siltä on helpompi ummistaa silmät? Mitä me voisimme tälle tehdä?
” Joskus erityisesti Facebookin ryhmissä on ikäviä kommentteja tai ihmisiä, jotka toimivat mielestäni moraalittomasti. Jodelin käytön lopetin kokonaan trollien, rasismin, seksismin yms. ikävien asenteiden ja negatiivisuuden takia. ”
” Nuoret käyttää liikaa, ja liian nuoret (7-12) vuotiaat ovat somessa vaikka ei pitäisi. Eivät osaa tunnistaa trolleja ja uhkia oikealla tavalla. Vanhemmat usein myös liian kelkasta pudonneita näistä asioista oikealla tavalla opettamaan. ”
” Netissä löytyy kaikenlaisia ihmisiä, esimerkiksi sellaisia kivoja mukavia ihmisiä, mutta sitten sieltä löytyy myös niitä ällöttäviä ihmisolentoja. Kaikella on negatiivinen puoli ja someilla on se, että kuka vaan voi valehdella henkilöllisuudesta ja niin on käynyt minulle montakin kertaa. Usein on tullut yleensä miehiltä heidän sukuelimestaan kuvia, vaikka ei olisi juteltu yhtään eikä mitenkään pyytänyt. ”
Noin 88 % vastaajista on myös sitä mieltä, että somessa on pienempi kynnys trollata ja härnätä kuin arkielämässä. Tämän mahdollistavat mm. anonyymisti ja nimimerkillä toimiminen. Valitettavasti myös sosiaalisessa mediassa trollaamisesta vaikuttaa myös tulleen tapa tai tietynlainen trendi, ihmiset, myös kyselyn osallistujia vanhemmat henkilöt, pitävät sosiaalisen median maailmaa jotenkin ulkopuolisena tai erillisenä asiana arkielämästä. Omasta kuplasta on helppo huudella, jopa omalla nimellä. Eli monen mielestä arkielämä ja sosiaalinen media olisivat jotenkin eri maailmoja. Tosi on kuitenkin se, että sosiaalinen media on vain arkielämämme jatke.
Uutena alakategoriana kysyimme eristämisestämisesta, ignooraamisesta ja seksuaalisesta- tai muusta häirinnästä. Jopa 72 % vastaajista onkin havinnut jonkinlaista eristämistä somessa. Seksuaalista- tai muuta häirintää ja epätoivottua käytöstä on todistanut 74 % vastaajista. Lukemat ovat valitettavan suuria. Aikuisten tehtävänä olisi kertoa, mitä tällaisissa tilanteissa tulisi tehdä.
” tiktok on ainakin aika toksinen paikka ja monet ihan lapset tai jopa aikuisetkin kirjoittelevat viha kommentteja ”
” Sosiaalisessa mediassa ns. Reaalimaailman ikävät asiat kertautuvat, kun ne saavat paljon näkyvyyttä ja herättävät keskustelua. Kiusaaminen, konfliktit, onnettomuudet jne harmilliset asiat ykittäisen henkilön elämästä aina yhteiskunnallisiin ongelmiin asti koskettavat somen kautta kaikkia monia, usein myös minua. ”
Kysyimme tämän vuoden kyselyssä myös vielä tarkemmin, että mitä ikäviä tai epämiellyttäviä ilmiöitä tai asioita nuori on kohdannut sosiaalisessa mediassa. Vastaukset ovat aika karua luettavaa. Kiusaaminen, häirintä, seksuaalinen häirintä, haukkuminen, rasismi, trollaaminen toisten arvostelu ja arvottaminen tulevat esille valitettavan monen nuoren vastauksista. Tietysti myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on tuonut sodan hirveydet nuorten silmille. Tekevätkö vanhemmat tarpeeksi suojellakseen nuoria netin lieveilmilöiltä? Mitä me voisimme tehdä paremmin tai enemmän? Alla on muutamia otteita.
” Sosiaalisessa mediassa on tullut vastaan jo aiemmin mainitsemiani itsemurha-, tapo-, ammunta-, mahdollisesti raiskausvidoita ja muita seksuaalisia ilman että olisin halunnut niitä nähdä sekä eläinten ja ihmisten kiduttamista. Mitään näistä en olisi halunnut nähdä, mutta eniten järkytti se että niiden jakajat ovat todennäköisesti nuoria ja ainakin siinä Discord ryhmässä jossa olin, muut käyttäjät olivat ehkä 13-25 vuotaita poikia/miehiä ja sen ryhmän päätarkoitus oli jakaa laittomia videoita. Osa porukasta oli ihan fiksuja, etenkin kun joku todennäköisesti mieleltään sairas mies alkoi jakamaan siellä 12-vuotiaan tytön alastonkuvia, niin suurinosa porukasta kommentoi (ei ehkä kauhen rakentavasti mutta silti) että ”hyi vittu oot ihan sairas hanki apua”, mutta kuitenkin tajusivat että lapsipornon jakaminen on väärin. Nää asiat ahdistuttaa mua jonkunverran niin siksi teksti on varmaan vähän epäselkeää kun ajatukset juoksee ja kirjottaminen on aika hidasta mutta toivottavasti tästää saa selvää. ”
” Sotavideot, vähäpukeiset ihmiset ”
” Lasten hyväksikäyttöä, kiusaamista, vihapuhetta, petoksia/huijauksia, nuorille sopimatonta materiaalia niin ettei oma aikaisempi sosiaalisen median käyttö olisi siihen ajanut ”
” Seksuaalista häirintää. Kettuilua, uhkailua, nimittelyä.., Toisten työpanoksen/taiteellisen lahjakkuuden väheksyntää. Syrjintää. Chattibotteja/muuta roskasisältöä, linkkejä. Raivostuttavia (pop-up) mainoksia ja muutenkin epäeettistä mainontaa. Paskaa journalismia. ”
” Nettikiusausta, loukkaavia kommentteja, rasismia, homofobiaa, seksismiä… ”
” Julkisten somejen polarisoituminen, argumentaatiotaitojen puute ja ylläpitäjien puolueellisuus huolestuttaa. Itse jaan somet yksityisiin viestittelysovelluksiin, ja julkisiin keskustelusovelluksiin, jälkimmäisiin en edes viitsi osallistua keskustelun heikon laadun vuoksi. En tiedä voinko sanoa olevani someihin addiktoitunut, sillä vaikka käytän paljon aikaa niissä, ainakin ajattelen että minulla ei olisi muuta rakentavaa tekemistä silloin, sillä olen hoitanut työ/opiskelutehtäväni kuntoon. ”
Sosiaalinen media vs. arkielämä
Vastaajista alle 35 % pyrkii tuottamaan sisältöä, joka herättää keskustelua. Luku on hieman pienempi kuin vuoden 2019 40 %. Vuoden 2016 kyselyssä vastaava luku oli noin 50 %, vuonna 2015 52 % ja vuonna 2013 61 %. Lukumääräisesti uusien seuraajien ja kavereiden kerääminen ei tunnu olevan enää yhtä tärkeää kuin esimerkiksi vuoden 2013 vastaajien keskuudessa, tämä trendi oli nähtävissä jo vuoden 2019 tutkimuksessa. Tämän vuoden kyselyssä reilusti alle 10 % vastaavista pyrkii tuottamaan sisältöä aiheista, jotka eivät välttämättä kiinnosta vastaajaa itseään. 2019 lukema oli 13 %. Vuosina 2016 ja 2015 alle 8 % kyselyn vastaajista pyrkii tuottamaan sisältöä aiheista, jotka eivät kiinnosta itseään – vuonna 2013 vastaava luku oli 12,3 %. Tämän vuoden kyselyssä kysyimme uutena kohtana, että tuottaako nuori sisältöä lähinnä tutuille. Suurin osa tuottaa, eli lähes 32 % käytännössä pelkästään ja noin 65 % pääsääntöisesti.
” On kiva et somessa on mahollisuus tutustua uusiin ja eri ikäsiin ihmisiin, mut esim tiktokissa on paljon alle 13vuotiaita jotka tekee sinne vähä kyseenalasta sisältöä, vaikka toisaalta kai se on omanlainen osa somea joka ois ihan erilainen jos kaikki alle 13 vuotiaitten tilit poistettais kaikkialta 😀 ”
Hyvin usealle nuorelle sosiaalisen median palvelut täydentävät ja rikastavat reaalielämän sosiaalista viestintää (79 % vastaajista). Kuitenkin 21 % vastaajista kertoo sosiaalisen median osittain tai kokonaan korvanneen reaalielämän sosiaalisen viestinnän ja kanssakäymisen. Sosiaalinen media on selvästi tuonut ujohkoille nuorille mahdollisuuden viestiä aktiivisesti, sillä 37 % vastaajista kyselyssä kertoo olevansa sosiaalisempia sosiaalisen median välityksellä kuin reaalielämässä. Aktiiviisuus somessa vs. reaalielämä prosentti on hieman korkeampi nyt kuin vuosina 2019 ja 2016.
43 % vastaajista kokee, että sosiaalinen media tuo syvyyttä jo olemassa oleviin kaverisuhteisiin. Väittäisimme myös, että sosiaalinen media edesauttaa ja helpottaa yhteydenpitoa esimerkiksi vieraalla paikkakunnalla asuviin tai muuten hieman vähemmän reaalielämässä normaalisti yhteyttä pitäneisiin ihmisiin. Tämä tuli myös hyvin esille vastaajien kommenteissa. Sosiaalinen media saattaa siis kasvattaa sosiaalista verkostoa. Sosiaalisen median avulla nuoret todennäköisesti pitävät yhteyttä laajempaan piiriin kuin reaalielämässä, jossa tavataan ystäviä ja läheisiä.
” Haluan olla mukana ja tietoinen ajankohtaisista poliittisista ja feministisistä kysymyksistä Suomessa ja maailmalla. ”
” Haluan olla mukana uusissa trendeissä ja ajankohtaisissa puheenaiheissa. ”
” Täytyy sanoa että lähes kaikki hyvät kokemukset liittyvät pelkästään tuttujen tai kavereiden kanssa keskusteluun, en koskaan osallistu keskusteluun jos en tunne ketään ”
” Nähdä tuntemattomien havaintoja/mielipiteitä/meemejä kiinnostuksenkohteista esim. tietyistä sarjoista, bändeistä tai urheilulajeista. ”
” Varsinkin korona aikana some on erinomainen tapa pitää mökkihulluus loitolla. Tai ainakin lieventää oireita. ”
« Sosiaalisen median käyttötavat | » Harkinta sosiaalisessa mediassa