Kyselyn mukaan nuoret ovat usein mukana sosiaalisen median palveluissa, koska siellä ovat kaikki tai ainakin osa jo olemassa olevia ystäviä. Sosiaalista mediaa käytetään siis ensisijaisesti keskusteluvälineenä jo olemassa olevien tuttujen ja ystävien välillä. Sosiaalisen median käyttäminen tietolähteenä tuntuu nuorille vaivattomalta tavalta kysyä puolueetonta mielipidettä asioista omilta ystäviltään tai muilta käyttäjiltä.
Palveluita on helppoa ja mukavaa käyttää tiedon etsintään sekä yhteydenpitoon, mutta kyselyssä tuli myös esille, että sosiaalisen median palveluiden käytöstä on usein tullut ainoastaan vain tapa. Ystävien kommentit, tykkäämiset, kehut ja haukut ovat myös tärkeää nuorille heidän palveluihin tuotetusta sisällöstä. Nuoret lisäävät palveluihin valokuvia, videoita sekä omia ajatuksiaan, ja heille on tärkeää, millaisen vastaanoton heidän lisäämä materiaali saa ystäviltä, tutuilta ja seuraajilta.
Tämän vuoden toteutuksessa otimme mukaan uusina kohtina perheen ja sukulaisten kanssa viestimisen, ja myös somen käyttämisen opiskeluun tai työn tekemiseen. Vastaajista 60 % käyttää somea viestintään perheen ja sukulaisten kanssa. Luku vaikuttaa hieman ehkä pieneltä. Opiskeluun (mm. Wilma ja oppimisympäristöt) ja työntekoon (mm. Teams ja Slack) sosiaalisen median palveluita käytti 54 % vastaajista.
Kyselyn mukaan lähes 88 prosenttia 18-22 -vuotiaista nuorista käyttää Internetiä yli 20 tuntia viikossa. Internetin käyttö ajallisesti on 18-22 ja 23-29 ikäryhmien välillä hyvin vastaavanlainen. 23-29 –vuotiaiden nuorten osalta luku on 86 %. Internetin suurkuluttajia löytyy jonkin verran enemmän vanhemmista ikäryhmistä: 13-17 -vuotiaista noin 17 % käyttää Internetiä yli 51 tuntia viikossa. 18 – 22 v vastaajista taas jopa 32 %. 23-29 –vuotiaista 29 % viettää Internetissä kyseisen ajan viikon aikana. Netin käyttö tunneissa näyttää lisääntyneen koko vastaajajoukossa. Syitä voi olla useita. Tietysti korona lienee vähentänyt myös nuorten vapaa-ajan kontakteja. Somen kautta tapahtuva nuorten yhteydenpito on integroitunut osaksi arkea. Asiat voidaan hoitaa netissä tai somen kautta.
” Asetuksien kautta näyttää siltä että käytän snapchattia, tumblria ja tiktokkiä eniten. Viihdyn niissä eniten.”
” Itse en voi valita vain yhtä eniten käyttämääni sosiaalisen median palvelua, sillä käyttämäni palvelut ja niiden ruutuaika vaihtelevat päivittäin mieleni ja sen hetkisen kiinnostuksen kohteideni mukaan. Esimerkiksi jonakin päivänä saatan olla enemmän kiinnostunut ystävieni kanssa juttelusta, jolloin käytän enemmän viestintäpalveluita, kun taas toisena päivänä saatan sen sijaan seurata enemmänkin sosiaalisen median viihdepuolta. Sen lisäksi on vaikeaa verrata eri sovellusten käyttöaikaa keskenään, sillä niiden sisällöt ovat niin erilaisia. Esimerkiksi kuvia on nopeampi katsoa kuin videoita, joten muun muassa Instagramin selaaminen on nopeampaa kuin TikTokin käyttäminen, sillä siellä pääsisältö on videot, joiden katseluun menee paljon enemmän aikaa. Näin TikTokiin menee pakosti enemmän aikaa, vaikka sisältöä katsoisin kummastakin sovelluksesta saman verran. Jos kuitenkin pitäisi valita eniten käytetyimmät sovellukset, ne olisivat Whatsapp, Instagram, Youtube ja TikTok. ”
Sosiaalisen median palveluiden käyttö on kyselyn mukaan varsin iso osa kaikesta Internetissä käytetystä ajasta. Määrällisesti sosiaaliseen mediaan käytetty aika on kuitenkin vähenyt edellisiin kyselyihin verrattuna. Kyselyn vanhempiin ikäluokkiin siirryttäessä Internetissä toimiminen sisältää edelleen voimakkaammin sosiaalisen median palveluiden ulkopuolista toimintaa. Tämä muu Internetissä käytetty aika koostunee todennäköisesti esimerkiksi (verkko)pelaamisesta, musiikin kuuntelusta, opiskelusta / töiden tekemisestä, uutisten ja tiedon lukemisesta ja etsinnästä.
” WhatsApp. Juttelemme ystävä porukalla puheluissa ka vaihtelemme kuulumisia, välillä puhelimen saattavat kestää parhaimmillaan yli 6h????”
Nuorten ajankäyttö painottuu totutusti iltapäivästä aina yöhön saakka eli klo 15-01 väliseen aikaan. 13-17 -vuotiaiden ryhmällä on pientä käyttöpiikkiä havaittavissa aamulla ja iltapäivästä verrattuna muihin ryhmiin. Kun tarkastelussa ovat kaikki vastaajat, myös sukupuolten välille syntyy joitakin eroavaisuuksia. Miehet esimerkiksi käyttävät palveluita enemmän aamulla kuin yöllä, naisilla yö on hieman suositumpi ajankohta kuin aamu. Molemmat ryhmät käyttävät palveluita eniten alkuillasta eli klo 18-21. Miehillä seuraavaksi suosituin ajankohta on nyt iltapäivä ja sen jälkeen myöhäisilta. Naisilla vastaukset ovat samat kuin 2019 eli iltapäivä ja sitten myöhäisilta. Muuten erot ovat suhteellisen pieniä. Aamukäyttö tuntuu hieman pienentyneen kaikissa ikäryhmissä. Tulokset ajankäytön osalta ovat yleisesti muuttuneet varsin vähän eri kyselyiden osalta.
Vuosien 2019 ja 2016 kyselyn tavoin, kysyimme sosiaaliseen mediaan käytettyä aikaa ruutuaikana. Ajatuksena oli siis saada paremmin esille aktiivista aikaa, kun nuoret käyttävät somepalveluja. Ajallisesti miehet ja naiset ovat valinneet 15 – 20 tuntia useimmiten sosiaalisen median käyttöajaksi viikon aikana. Apuna kyselyssä oli ajankäyttöön mukaan laittamamme aputekstit, eli 15 – 20 tarkoittaa reilut 2 tuntia per päivä. Muutosta ei tämän suhteen ole tapahtunut vuoden 2019 kyselyyn. Vuonna 2016 nuoret valitsivat 6 – 9 tuntia selvästi eniten. Miehillä ja naisilla toiseksi yleisin vastaus oli 21 – 30 tuntia, kun vielä vuonna 2016 toiseksi tuli 3 – 5 tunnin vastaus. Kolmas vastaus oli miehillä 10 – 14 tuntia, naiset taas vastasivat peräti 31 – 40 tuntia.
Olemme väittäneet edellisissä katsauksissa, että ”sosiaalinen media tavoittaa naiset hieman paremmin, kuin miehet”. Tähän lopputulemaan on myös tämän kertaisen kyselyn perusteella helppo yhtyä. Naiset myös tuntuvat käyttävän palveluita aktiivisemmin ja ajallisesti enemmän kuin miehet.
Vastauksien keskiarvoksi saimme sosiaaliseen mediaan käytetyksi ajaksi noin 20 tuntia viikossa.
Vuoden 2022 toteutuksessa kysyimme tietysti koronan vaikutusta nuorten sosiaalisen median käyttöön. Vastaajista peräti 57 % kertoi somen käyttämisen lisääntyneen. 38 % totesi käytön pysyneen samana. Vain 4 % kertoi sosiaalisen median käytön vähentyneen korona-aikana.
” Olen yhteydessä kavereihin korona aikana ”
Kysyimme nuorilta myös, miten esimerkiksi viikonloput tai lomat vaikuttavat sosiaalisen median käyttöön. Vapaa sana vastaukset jakautuivat, totuttuun tapaan, selvästi kahteen leiriin. Toisessa viikonloput ja lomat lisäävät sosiaalisen media käyttöä, toisilla taas lomat ja viikonloput vähentävät sitä. Osa vastaajista on loma-aikoina enemmän vuorovaikutuksissa muiden ihmisten kanssa ja osa sitten vähemmän.
Tämän vuoden vastaajista 10 % 13-17 vuotiaista käyttää somepalveluita 0 -10 tuntia. Vielä vuonna 2016 13-17 -vuotiaista vastaajista noin 50 % käytti sosiaalisen median palveluita vain 0-9 tuntia viikossa. Vuoden 2019 vastaajista noin 27 % samasta ikäryhmästä käytti palveluita 0 – 9 tuntia viikossa.
” Viikonloppuna tulee käytettyä vähempi, kun on keksinyt jotain tekemistä yleensä. ”
” Viikonloppuina tai lomilla en käytä sosiaalista mediaa yhtä paljon kuin arkena. ”
” Viikonloppuisin on enemmän aikaa olla somessa. Toisaalta lomat ja viikonloput ovat myös mahdollisuus keskittyä sellaisiin asioihin, joita ei arkena ehdi tehdä. Somessa roikkuminen omassa mielessä ei ’vie aikaa’, joten kiireenkin keskellä voi olla mahdollista käydä selaamassa somea. Lomalla ja viikonloppuisin tulee oltua vähemmän tietokoneella yleisesti ottaen tai esim. katsoo elokuvia, joita en arkena katso. ”
99 % kaikista vastanneista käyttää sosiaalisen median palveluita kotona. Työpaikalla palveluita käyttää 17 % vastaajista. Työpaikoilla on edelleen hyvin eriäviä käytäntöjä sosiaalisen median käytöstä, osassa se on täysin kiellettyä ja osassa sallittua. Tämä todennäköisesti vaikuttaa jo työelämässä olevien nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttöön, jolloin palveluissa vietetty aika painottuu työajan ulkopuolelle.
Miehet käyttävät somepalveluita pääasiallisesti kotona (98 %), opiskelupaikalla (68 %) sekä liikkeessä (55 %) että kaverilla / kavereiden kanssa 55 %. Miehistä 95 %, vuonna 2019 lukema oli 96 %, käyttää pääsääntöisesti somepalveluita älypuhelimella. Vuonna 2016 älypuhelinta käytti pääsääntöisesti 92 prosenttia ja vuonna 2015 86 prosenttia. Tietokoneella miehistä somepalveluita käyttää pääsääntöisesti 74 prosenttia. Tässä on pientä nousua, vuonna 2019 käyttäjiä oli 68 %.
Naiset käyttävät somepalveluita kotona (99,6 %), opiskelupaikalla (78%), liikkeessä (72 %) ja kavereilla (58 %). Naisten suosituin väline on älypuhelin hurjalla 99,2 prosentin käyttöasteella. Vain 14 naista vastasi, että ei käytä pääsääntöisesti puhelinta sosiaalisen median parissa. Pääsääntöisesti tietokoneella sometuksen hoitaa 51 % naisvastaajista.
” Yleisimmin käytän somepalveluita kotona, sillä vietän kotona eniten aikaa ilman muita häiriötekijöitä. Palvelut pysyvät suht samoina riippumatta sijainnista (poislukien videopalvelut, joita käytän pääosin vain kotona). ”
” Puhelimessa some on aina mukana, ja ns. tylsä hetki on helposti käytetty somettamiseen. ”
” Bussissa enemmän yt-videoita ja tiktokkia ”
Nuorista yli 97 % käyttää sosiaalisen median palveluita mobiililaitteella. Tietokoneella somessa navigoi 60 % vastaajista. Tabletit ovat vajonneet lähes äly-tv:den ja konsolien pariin noin viiden prosentin suosioon. Tämä kysymys taitaa olla jo hieman epärelevantti. Vuonna 2013, kun kysely tehtiin ensimmäisen kerran, lukema oli nuorten parissa 75 %. Lukema oli silloin yleiseen käyttöasteeseen korkea. Nykyinen lukema ei tule enää yllätyksenä, se kuvastaa hyvin myös palveluiden kehittäjien mieltymyksiä optimoida palvelut toimimaan hyvin, nimenomaan mobiilissa. Tämän vuoden muu -kategoriaan saatiin jo muutama ”Vr-lasit” vastaus. Ehkä jonkun vuoden päästä tämä trendi nostaa päätään?
” Kätevin laite on älypuhelin ja sillä käytänkin eniten somepalveluita. Moni sovellus on luotu älypuhelimille sopiksi eivätkä ne toimi yhtä vaivattomasti muilla laitteilla. ”
” suurin osa somepalveluista on tehty mobiilikäyttäjille. itse käytän läppäriä ja älypuhelinta suunnilleen yhtä paljon, muuta en sitten omistakaan. joskus katson telkkaria/pelaan pleikkaria muualla. ”
Vertailu vuosien 2013, 2015, 2016 ja 2019 kyselyihin:
Ajankäytöllisesti sosiaalisen median palveluita käytetään hieman enemmän kuin ennen. Myös ikäryhmän yksi nuorten sosiaalisen median palveluiden käyttö on lisääntynyt. Varovaisesti voisimme väittää, että nuoret myös liittyvät aikaisemmin sosiaalisen median palveluihin. Ikärajallisesti palveluiden aloituskäyttöikäraja on usein 13 vuotta. WhatsAppin ikäraja on EU-alueella 16 vuotta. Nuorten parissa täysin sosiaalisen median ulkopuolisia tai niitä hyvin vähän käyttäviä tuntuu myös olevan entistä vähemmän. Tähän tietysti vaikuttaa mm. WhatsAppin hurja suosio joko yksityisviestien tai ryhmäkeskusteluiden osalta.
Älypuhelin on sementoinut asemansa nuorten sosiaalisen median päätelaitteena. Kyseessä on niin selvä asia, että oikeastaan muita päätelaitteita ei tarvinne juuri huomioida. Nyt 97 % kyselyyn vastanneista nuorista käyttää palveluita älypuhelimella, kun vuonna 2013 vastaava luku oli 75 %, vuonna 2015 92 %, vuonna 2016 95 % ja vuonna 2019 sama kuin tämän vuoden kyselyn tulos eli 97 %. Naisvastaajista hurjat 99 % käyttää somepalveluita pääsääntöisesti älypuhelimella. Nuorten keskuudessa pääsääntöinen somepalveluiden käyttö tietokoneilla on edelleen laskenut. Tabletit ovat kadonneet käytetyistä laitteista varsin täysin. Ehkä Vr-lasit tai ar-lasit ovat seuraava uusi trendi – mutta siihen menee vielä useita vuosia.
Nuorten viikoittain internetissä viettämä aika on kasvanut koko ajan. Somepalveluita käytetään aamuisin nyt vähemmän kuin vielä 2019. Korona-aika on lisännyt varsin selvästi nuorten sosiaalisen median käyttöä. Korona-aikaa on vaikea verrata edellisten kyselyiden aikoihin. Onkohan ajankäytössä kyseessä pysyvä muutos vai hetkellen tapahtuma?
« Tutkimuksen ja vastaajien esittely | » Suosituimmat sosiaalisen median palvelut