Nuoret keskustelevat sosiaalisessa mediassa mieluiten yksityiskeskusteluissa. Toisaalta, myös pienet ryhmät (1 – 5 henkilöä) saavat paljon kannatusta. Vastauksissa seuraavana nuoret keskustelevat mielellään pienissä ryhmissä aina kohti täysin julkista keskustelua. Julkiset foorumit ovat hieman kasvattaneet suosiotaan tässä vastaajajoukossa. Myös 5-10 henkilön ryhmien suosio on hieman vähäisempää kuin vuonna 2019.
Tämän kertaisen kyselyn noin 77 % vastaajista ymmärsi täysin, että sisällöt ovat löydettävissä esimerkiksi Googlen haun kautta vuosienkin jälkeen. Luku on hieman nyt noussut vuosien 2019, 2015 ja 2016 kyselyistä. Tästä on viimevuosina käyty enenevissä määrin keskustelua eri medioissa ja foorumeissa. Hyvä, että tietous tästä ainakin tuntuu menevän perille. Eri asia on tietysti se, että muistavatko tai haluavatko nuoret toimia tämän mukaisesti.
Kaikki eivät tiedosta, minkälaista vahinkoa epäasialliset sisällöt voivat aiheuttaa joko käyttäjälle itselleen tai sisällön kohteelle. Kyselyn vastausten perusteella hyvin moni nuori pyrkii nykyisin harkitsemaan sisältöjään hieman enemmän kuin ennen. Nuoret myös toivoisivat, että kaverit ja muut sosiaalisen median käyttäjät harkitsisivat myös, tarvitseeko kaikkea aina julkaista koko kansan nähtäville, vai olisiko syytä pitää osa asioista privaattikeskusteluissa tai pienen piirin tiedossa.
Verkkomedioiden luotettavuutta kysyttiin nyt kolmannen kerran. Kysyimme, mitä verkkomedioita nuoret pitävät luotettavana ja hyvän sisällön lähteinä. Vastaajista jopa 88 % pitää Yle.fi:tä luotettavana. Seuraavana ovat maakuntien ja eri alueiden paikallislehdet – tai niiden verkkosisällöt (73 %). Wikipediaa pitää luotettavana edelleen vain 44 % vastaajista. Wikipedian prosenttiosuus on ollut sama kolmena kyselytoteutuksena peräkkäin. Kaupallisten medioiden prosenttiosuus on hieman noussut vuoden 2019 kyselystä. MTV 3 on suomessa panostanut varsin paljon uutis- ja ajankohtaistuotantoon.
”Vaihtoehtomedioita” pitää luotettavana edelleen vain 3 % vastaajista. Mainittavia muutoksia vuosien 2019 tai 2016 tuloksiin ei tämän suhteen ole. Kommenteissa nuoret luottavat edelleen myös vahvasti ulkomaalaisiin uutistoimistoihin, kuten esimerkiksi The Guardian, BBC, Reuters, CNN ja The New York Times. Tämän vuoden vastauksissa myös nuoret toivat esille, että tietoja olisi hyvä tarkistaa useasta eri lähteestä, jopa suomalaisesta ja ulkomaisesta. Tämän vuoden kyselyyn otettiin mukaan sosiaalisen median vaikuttajat eli ns. influensserit. Reilu 12 % vastaajista pitää heitä luotettavina tiedonlähteinä.
” Tiedostan sen, että jotkin luotettavaksi luokittelemani lähteet (wikipedia, google ) voivat sisältää myös paikkansa pitämätöntä tai asenteellista tietoa. Siksi otan selvää asioista useaan eri lähteeseen nojaten ja lähdekritiikkiä käyttäen. ”
” Olen kaikkien lähteiden suhteen kriittinen, käytän maalaisjärkeä ja etsin tietoa useasta lähteestä. ”
” Duodecim Terveyskirjasto, viralliset julkiset tahot (esim. verottajan, valtion ja kuntien verkkosivut) ”
” sos.median vaikuttajat: jos on korkeasti koulutettu ja tekstit pohjautuu tutkittuun tietoon ”
Kyselyssä peräti 79 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä tulisi opettaa nuorille koulussa/oppilaitoksessa. 54 prosenttia on sitä mieltä että käyttöä tulisi myös opettaa kotona. Nousua on näissä molemmissa vastauksissa vuoden 2019 kyselyyn peräti 10 prosenttiyksikköä. Vastaajista 19 % oli sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä ei ole tarpeellista opettaa, vaan jokainen saa opetella palveluiden käyttöä itse. Mielipide sosiaalisen median opetuksen tarpeellisuudesta oli tässä kyselyssä hyvin selvä. Erityisesti nuoret toivoivat, tuttuun tapaan, ”netiketin” opetusta, eli miten netissä ja myös sosiaalisen median palveluissa tulisi käyttäytyä. Yliopisto sai enää varsin vähän valintoja, tämä kertonee ennen kaikkea siitä, että sosiaalinen media on yhä enemmän läsnä myös alakouluikäisillä nuorilla. Opetuksen tulisi alkaa siinä vaiheessa, kun nuori on juuri mennyt sosiaalisen median palveluihin tai pohtii sinne menevänsä.
” Pitäisi opettaa vastuullista sisällön luontia ja sisältöön reagointia, kriittistä ajattelua ja kunnioittavaa käytöstä ”
Tämän lisäksi nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt materiaalit myös pysyvät siellä. Toisaalta nuoret toivovat saavansa käyttökoulutusta ja oppia sosiaalisen median palveluiden käyttämiseen ja niissä toimimiseen myös kotoa. Vapaassa sanassa vastaajat toivat myös voimakkaasti esille Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median palveluja käytettäessä. Tämän vuoden kyselyssä, kuten myös viimeksi, nuoret toivat esille, että osaavat kyllä käyttää palveluita, mutta käyttäytymiseen ja mitä tietoja kannattaa jakaa olisi hyvä saada opastusta. Henkilötietojen jakamisesta nuoret tuntuvat olevan erityisen huolissaan, ihan syystäkin. Puhelinnumeroa tai varsinkaan tarkkaa osoitetta ei tulisi antaa sosiaalisessa mediassa tuntemattomalla ilman kunnollista harkintaa.
” Jo pienet lapset käyttävät sosiaalista mediaa. Mielestäni on tärkeää oppia viestinnän ja medianlukutaidon perustaidot jo mahdollisimman aikaisin. On tärkeää ymmärtää mitä on sosiaalinen media ja miten siellä käyttäydytään, sekä osata pyytää apua aikuiselta vaikeassa tilanteessa. ”
” Erilaisuuden kunnioittamista ja kiusaamisen vastaista toimintaa pitäisi opettaa koulussa ”
” ala-astelaiseten ei mielestäni pitäisi antaa käyttää sosiaalista mediaa muuhun kuin opískeluun, urheiluun ja lastenohjelmiin. ”
” Lapsille ja nuorille ja itse asiassa myös aikuisille pitäisi opettaa siitä, että heidän ei tule pitää sosiaalista mediaa verrannollisena todellisuudelle. Ihmisten tulisi ymmärtää, että oikeassa elämässä ihmiset eivät ole niin radikaaleja kuin miltä sosiaalisessa mediassa vaikuttaa. Ihmisten pitäisi myös ymmärtää sosiaalisen median vaikutus omaan mielenterveyteen ja se, että heidän jos he antavat tietojaan, sosiaalisen median yritykset voivat käyttää näitä tietoja ihan mihin vain. ”
« Sosiaalisen median merkityksellisyys | » Tulevaisuus ja trendit