6. Tulevaisuus ja trendit

Vuonna 2016 Pokemon Go oli juuri lyönyt läpi. Pokemon Go on edelleen erittäin suosittu. 2016 kerroimme Harry Potterin lisätyn todellisuuden peliin liityvistä huhuista. Kehitys ja lisenssointi on kestänyt hieman kauemmin kuin ajattelimme, mutta tänä vuonna se on tulossa – Harry Potter Wizards Unite. Sosiaalinen pelaaminen ja pelaaminen yleisesti tuntuu olevan taas muotia. Kyselyyn vastanneista noin kolmannes pelaa (sosiaalisesti tai sosiaalisessa mediassa). Suomalaisten menestyminen e-urheilussa vaikuttanee myös yleiseen mielipiteisiin pelaamisesta. Myös nykyiset laitteistot, kuten konsolit ja erinäiset sovellukset, kuten Twitch, mahdollistavat sosiaalisen pelaamisen ja pelivideoiden; tai suoran pelistreemauksen lisääntymisen ja jokapäiväistymisen. Pelien lisäksi tekoäly ja erilaiset botit, vaikkapa Facebook Messengerissä alkavat olla Suomessakin arkipäivää. Ehkä näihin palaamme ensi kerralla. 

Vuonna 2015 pidimme livestreemauspalveluiden nousua trendinä. Trendin johtotähtenä toimi Periscope -palvelu. Vuoden 2019 kyselyssä Periscope on enää sijalla 65, vain yhden prosentin käyttömäärällä. Livestreemaus ja erilaiset videoblogit voivat kuitenkin hyvin. Videoblogeja ja streemausta näkee nykyään paljon esimerkiksi YouTubessa, Snapchatissa, Instagramissa ja vaikkapa Twitchissä. Tubettajat ovat nousseet nuorten ja usein myös koko kansan suosikeiksi. Vlogi-trendin huippua on tuskin vielä Suomessa nähty. Yhtenä trendinä pitää nostaa Instagram Stories eli Instagram tarinat. Tarinat ovat lyhyitä videoita, jotka ovat katsottavissa vain tietyn aikaa, yleensä 24 h, käyttäjän proofilissa, sen jälkeen ne häviävät. Tämäntyylisiä totetuksia löytyy tai on löytynyt ainakin mm. Facebookista, Snapchatista ja WhatsAppista. Mielestämme nämä ovat vastaus nykypäivän tarpeeseen, minkä Facebook aikonaan aloitti johdattelemalla tilapäivityksiään kysymällä käyttäjältä ”mitä sinä teet nyt?” – mitä minä teen tänään / nyt ja mitä minulle kuuluu. Lyhyt video on helppo ja nopea ottaa, se ei vaadi paljon aikaa ja valmistelua, jos niin ei halua. Ne on myös nopea katsoa. 

Facebookin käyttö näyttää nyt lopultakin hiipuvan koko ikäryhmässä. Vuonna 2013 vastaajista 92 % käytti Facebookia. Vielä vuonna 2016 vastaajista 81 % käytti Facebookia, nyt lukema on 57 %. Tulevina vuosina Facebookin käyttäjämäärät tulevat todennäköisesti laskemaan nuorten keskuudessa. Monia varmasti nyt kiinnostaa tietää, mihin nuoret siirtyvät Facebookista? Kysymysasetteluhan on jo oletuksena hieman virheellinen, nuoret ovat käyttäneet ja käyttävät jatkossakin useita palveluita rinnakkain – tämän vuoden toteutuksessa nuori käyttää keskimäärin noin yhdeksää sosiaalisen median palvelua. Facebookin nykyisin omistamat WhatsApp ja Instagram ovat erittäin suosittuja palveluita suomalaisnuorten keskuudessa. Facebookin osalta tilanne on selvähkö, 13 vuotiaat eivät enää liity oletuksena palveluun. Nuoret menevät muihin palveluihin, lähinnä siis WhatsAppiin, YouTubee, Snapchatiin ja Instagramiin. Tämä trendi oli jo nähtävissä vuonna 2016.

Missä palveluissa arvelet olevasi aktiivinen vuoden päästä?

” Arvelen olevani vielä vuoden päästä aktiivinensamoissa palveluissa kuin tällä hetkellä eli WhatsAppissa, Instagramissa, Snapchatissa, Facebookissa ja Spotifyssa. ”


” Whatsapp, Snapchat, Instagram, Youtube ”

” Samoissa, missä olen aktiivinen tällä hetkellä. Toisaalta jos trendi vaihtuu (esim. Skype -> Discord) vaihdan itsekkin palvelua, koska ystävänikin vaihtavat. ”

Pikaviestimet, kuten juuri WhatsApp (89 %), Snapchat (74 %), Facebook Messenger (32 %), Discord (23 %), Skype (14 %) ja Telegram (5 %) ovat selvästi nuorille tärkeitä ja paljon käytettyjä palveluita. Näissä palveluissa tapahtuu leijonan osa suosituimmista sosiaalisen median käyttölaajuudesta, 1:1 kontaktit ja 1 – 5 ryhmäkeskustelut.

Mitä palveluita nuoret sitten käyttävät ensi vuonna tai tulevaisuudessa? Pääsääntöisesti uskomme, että ainakin suosituimmat palvelut pitävät kyntensä. WhatsApp pitänee paikkansa suomalaisten nuorten suosituimmissa palveluissa. Ehkä sille voi olettaa Facebookin kaltaista kohtaloa vaikkapa viiden vuoden päästä. Tämä siis siksi, että siellä on jo nyt lapset ja lasten vanhemmat. Toisaalta, mikä erottaa Facebookin ja WhatsAppin on se, että lapsien ja vanhempien ei ole siellä mikään pakko keskustella, tai he voivat keskustella, mutta ne keskustelut pysyvät ulkopuolisilta piilossa. YouTube taas on osoittanut tasaisuutensa vuosien vieriessä, sen osalta emme odota hirveätä muutosta. Videoita on helppo kuluttaa, mutta tämänkin vuoden toteutus sen kertoo, kaikista ei ole videoita tuottamaan.

« Harkinta sosiaalisessa mediassa    |    » Loppusanat