Nuoret keskustelevat sosiaalisessa mediassa mieluiten yksityiskeskusteluissa. Toisaalta, myös pienet ryhmät (1 – 5 henkilöä) saavat paljon kannatusta. Vastauksissa seuraavana nuoret keskustelevat mielellään pienissä ryhmissä aina kohti täysin julkista keskustelua. Muutoksia tämän suhteen ei ole nähtävissä aikaisempiin kyselyihin verrattuna.
Kyselyn mukaan reilut 75 % vastaajista ymmärsi täysin, että sisällöt ovat löydettävissä esimerkiksi Googlen haun kautta vuosienkin jälkeen. Luku on pysynyt suurin piirtein samana vuoden 2015 ja 2016 kyselyistä. Toisaalta vapaassa sanassa ja opetukseen liittyvässä kysymyksessä tämä asia koettiin erittäin ajankohtaisena. Kaikki eivät tiedosta, minkälaista vahinkoa epäasialliset sisällöt voivat aiheuttaa joko käyttäjälle itselleen tai sisällön kohteelle. Kyselyn vastausten perusteella hyvin moni nuori pyrkii nykyisin harkitsemaan sisältöjään hieman enemmän kuin ennen. Nuoret myös toivoisivat, että kaverit ja muut sosiaalisen median käyttäjät harkitsisivat myös, tarvitseeko kaikkea aina julkaista koko kansan nähtäville.
Toistimme verkkomedioiden luotettavuutta koskevan kysymyksen tämän vuoden toteutuksessa. Eli kysyimme, mitä verkkomedioita nuoret pitävät luotettavana ja hyvän sisällön lähteinä. Vastaajista 84 % pitää Yle.fi:tä luotettavana. Seuraavana ovat maakuntien ja eri alueiden paikallislehdet – tai niiden verkkosisällöt (69 %). Wikipediaa pitää luotettavana edelleen vain 44 % vastaajista. ”Vaihtoehtomedioita” pitää luotettavana edelleen 3 % vastaajista. Mainittavia muutoksia vuoden 2016 tuloksiin ei tämän suhteen ole. Kommenteissa nuoret luottavat edelleen myös vahvasti ulkomaalaisiin uutistoimistoihin, kuten esimerkiksi The Guardian, BBC, Reuters, CNN ja The New York Times.
” Luotan pääasiassa valitseemini palveluihin, mutta pyrin silti mediakriittisyyteen – Wikipediaa muokkaa kuka hyvänsä ja vähemmän luetuissa artikkeleissa tieto voi olla vanhaa. Hyvä konsti ns. ”double-checkaamiseen” on lukea Wikipedia englanniksi ja suomeksi, jos artikkeli molemmilla kielillä on tarjolla. Jos henkilö osaa vaikkapa ruotsia, aina vain parempi.
Googlen luotan pitkälti, tosin käytän pääasiallisena hakukoneenani silti DuckDuckGota – toki jokainen hakutulos googlessa ei ole luotettava, tässäkin täytyy yrittää pitää järki kädessä omien kykyjen rajoissa.
Yleä voin pitää luotettavimpana jota käytän säännöllisesti, mutta en aivan täysin 100% luota siihenkään. Mikä on mielestäni ihan fiksua, kunhan foliohattuilu ei mene överiksi. ”
” Vertailen eri paikkojen uutisia ja pidän kriitisyyttä yllä ”
” Sanomalehtien verkkomediat ja yle sekä mtv3 ovat mielestäni suht luotettavia, mutta en pidä kaikkia kirjoituksia tosina varsinkaan jos kyse on toimittajan omista mielipiteistä. ”
Kyselyssä 69 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä tulisi opettaa nuorille kotona tai koulussa/oppilaitoksessa. Toisaalta vastaajista 28 % oli sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä ei ole tarpeellista opettaa, vaan jokainen saa opetella palveluiden käyttöä itse. Mielipide sosiaalisen median opetuksen tarpeellisuudesta oli tässä kyselyssä hyvin selvä. Erityisesti nuoret toivoivat, tuttuun tapaan, ”netiketin” opetusta, eli miten netissä ja myös sosiaalisen median palveluissa tulisi käyttäytyä.
” ongelmana on mielestäni ala-asteikäisten lasten sosiaalisen median käyttö. He eivät mielestäni ole tarpeeksi kypsiä kyseenalaistamaan sieltä saatavaa tietoa. Myöskään kaikki verkoss oleva ei ole sen ikäisille hyväksi. He eivät myöskään ymmärrä ehkä eroa oikeiden sosiaalisten suhteiden ja esim. Whatsappin välillä. Sosiaalisesta mediasta opettaminen pitäisi tuoda ala-asteille, koska sen yleistyminen siellä suurenee koko ajan digitalisoitumisen myötä(?). ”
Tämän lisäksi nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt materiaalit myös pysyvät siellä. Toisaalta nuoret toivovat saavansa käyttökoulutusta ja oppia sosiaalisen median palveluiden käyttämiseen ja niissä toimimiseen myös kotoa. Vapaassa sanassa vastaajat toivat myös voimakkaasti esille Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median palveluja käytettäessä. Tämän vuoden kyselyssä, nuoret toivat esille, että osaavat kyllä käyttää palveluita, mutta käyttäytymiseen ja mitä tietoja kannattaa jakaa olisi hyvä saada opastusta.
” Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset taidot kehittyvät kun lapsi kasvaa ja oppii oman ympäristönsä toimintatapoja. Siksi median käyttöä (tietoturva, lähdekriittisyys, sosiaalisuus) kannattaa harjoitella arkielämässä pienestä pitäen, ensisijaisesti kotona, sitten koulussa ja vapaa-ajalla. Mitään varsinaista opettamista tuskin tarvitaan, kunhan lasten kasvattajille ja ohjaajille annetaan kunnon eväät lasten neuvomiseen. ”
” Tulisi opettaa harkintakykyä sen kanssa, mitä sosiaaliseen mediaan laittaa sekä kriittisyyttä ja hyviä keskustelutaitoja. ”
” Iäkkäille ihmisille sosiaalisen median käytöstä pitäisi opettaa enemmän, sillä usein heillä ei ole tarpeeksi tietoa mm. tekijänoikeuksista tai muiden yksityisyydensuojasta kuvia jakaessaan. ”
” Lapsille täytyisi kertoa millainen some on nykyään ja opettaa kuinka kaikki jää netin ihmeelliseen maailmaan. ”
« Sosiaalisen median merkityksellisyys | » Tulevaisuus ja trendit
