Tämän vuoden kyselyssä jätimme ”identiteettikysymyksen” pois pitkän harkinnan jälkeen. Uskomme, että asiat eivät ole juuri muuttuneet vuosien 2013 ja 2015 tuloksista.
Nuoret keskustelevat sosiaalisessa mediassa mieluiten yksityiskeskusteluissa. Toisaalta, myös pienet ryhmät saavat paljon kannatusta. Vastauksissa seuraavana nuoret keskustelevat mielellään pienissä ryhmissä aina kohti täysin julkista keskustelua. Pienissä ryhmissä ja yksityiskeskusteluissa viestintä lienee intiimimpää, aidompaa ja syvällisempää.
Kysyimme myös, tietääkö nuori, että nettiin tuotettu sisältö saattaa sieltä löytyä vielä vuosienkin jälkeen. Kyselyn mukaan 76 % vastaajista ymmärsi täysin, että sisällöt on löydettävissä esimerkiksi Googlen haun kautta vuosienkin jälkeen. Luku on pysynyt suurin piirtein samana viime vuodesta. Toisaalta vapaassa sanassa ja opetukseen liittyvässä kysymyksessä huoli tästäkin asiasta tuli hyvin nuorten kirjoituksista esille. Eli kaikki eivät tiedosta, minkälaista vahinkoa epäasialliset sisällöt voivat aiheuttaa joko käyttäjälle itselleen tai sisällön kohteelle. Ilahduttavasti osa nuorista oli törmännyt termiin ”netiketti”, joka esiintyy varsinkin 2000-luvun vaihteessa. Ehkä olisi aika julkaista joku tälle vuosituhannelle päivitetty käyttäytymisopas sosiaaliset mediaan huomioonottaen?
Hyvin useat nuorten kanssa toimivat henkilöt, toimittajat ja opinnäytteiden tekijät ovat ilmaisseet huolensa siitä, että tietävätkö nuoret minkälainen sisältö on uskottavaa, todenmukaista tai jakamisen arvoista. Tämän vuoksi kysyimme tänä vuonna, mitä verkkomedioita nuoret pitävät luotettavana ja hyvän sisällön lähteinä. Vastaajista reilut 80 % pitää Yle.fi:tä luotettavana. Seuraavana ovat maakuntien ja eri alueiden paikallislehdet – tai niiden verkkosisällöt. Hieman yllättäen Wikipediaa pitää luotettavana vain 43 % vastaajista. ”Vaihtoehtomedioita” pitää luotettavana vain 3 % vastaajista. Kommenteissa nuoret luottavat myös vahvasti ulkomaalaisiin uutistoimistoihin, kuten esimerkiksi The Guardian, BBC, Reuters, CNN ja The New York Times.
” Sosiaalisen median tietyt yhteisöt, kuten Klikinsäästäjä sekä Päivän Byrokraatti ”
” En luota aukottomasti mihinkään uutispalveluun, suhtaudun aina epäilevästi ”
” Koulutetut toimittajat, joita sitovat tietyt ammatilliset ja eettiset ohjeet. Englanninkielisen Wikipedian laaja vertaisarviointi ja lähdeviitteet tekevät artikkeleista pääosin valideja. ”
Tutkimuksessa 71 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä tulisi opettaa nuorille kotona tai koulussa/oppilaitoksessa. Toisaalta vastaajista noin 27 % oli sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä ei ole tarpeellista opettaa, vaan jokainen saa opetella palveluiden käyttöä itse. Mielipide sosiaalisen median opetuksen tarpeellisuudesta oli tässä tutkimuksessa hyvin selvä. Erityisesti nuoret toivoivat ilahduttavasti ”netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä. Tämän lisäksi nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt materiaalit myös pysyvät siellä. Toisaalta nuoret toivovat saavansa käyttökoulutusta ja oppia sosiaalisen median palveluiden käyttämiseen ja niissä toimimiseen myös kotoa. Vapaassa sanassa vastaajat toivat myös voimakkaasti esille Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median palveluja käytettäessä. Nuoret myös haluaisivat tietää, miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa itsestä ja muista kannattaa jakaa.
” Nuorille koululaisille tulisi opettaa sosiaalista mediaa koskien hyviä käyttäytymistapoja ja vuorovaikutustaitoja, toisten huomioon ottamista sekä ohjeita netin turvallisesta käytöstä. ”
” Erityisesti ala- ja yläkoulussa pitäisi opettaa turvallista käyttäytymistä somessa. Itse palvelujen käyttöä ei tarvitse opettaa lapsille.
Palvelujen käyttöä konkreettisesti taas pitäisi varmasti opettaa joillakin työpaikoilla aikuisille, sekä etenkin kotona aikuiselta aikuiselle tai lapselta aikuiselle. Opiskelualasta riippuen myös korkeakoulussa voi olla tarpeen opetella somen käyttöä (esimerkiksi opettajaopiskelijat), ei siksi, että yksittäisiä palveluja pitäisi tuntea, vaan että opiskelija tottuisi siihen, että pitää itsensä ajan tasalla.. ”
” Vastuullisuutta internetissä, lähtökohtaisesti kaikki tieto mitä laitat nettiin yleensä myös pysyy siellä tavalla tai toisella. On tärkeää, että oma yksityisyys pysyy omana. Ja tietenkin tuntemattomille ihmiselle omien tietojen antaminen ei ole kannattavaa. Sen lisäksi monet nettisivustot eivät ole luotettavia, niin on olennaista, että pystytään havannoimaan tämä ja sen kautta ehkäisemään ongelmia tulevaisuudessa. ”
« Sosiaalisen median merkityksellisyys | » Tulevaisuus ja trendit