Viime vuonna spekuloimme seuraavasti: ”Seuraavana trendinä on ilmeisesti Merkaat- ja Periscope-tyyliset videon livestreemauspalvelut”. Nyt vuotta myöhemmin Merkaat on aika lailla kadonnut, mutta Periscope on noussut Suomen nuorten vastauksissa sijalle 22. Periscope on ollut julkisuudessakin esillä verrattain paljon, mutta sen suosion kasvamista rajoittanee kuitenkin live-videoon liittyvät ennakkoluulot ja rajoitteet. Tällä tarkoitamme sitä, että nytkin vastaajista vain reilut seitsemän prosenttia ottaa aktiivisesti videoita. Videoiden ottaminen ja varsinkin niiden julkaisu ei ainakaan kovin nopeasti tule korvaamaan (valo)kuvien ottamista tai tekstipohjaista sisällöntuotantoa.
Keskiarvo nuorten käyttämistä listatuista somepalveluista oli tänäkin vuonna lähes tasan kymmenen kappaletta. Tämä kertoo, että nuorten somepalveluiden käyttäminen on erittäin monipuolista. Palveluiden ei välttämättä tarvitse olla täysin uniikkeja tai erilaisia, vaan eri palveluissa on omat erityisominaisuutensa ja myös mahdollisesti erilaiset tuttava- tai aihepiirit. Suurimpien palveluiden vetovoima on niin suuri, että nopeaa loppua suomalaisten nuorten suosiolle esimerkiksi WhatsAppissa, YouTubessa tai Facebookissa on vaikea kuvitella tai ennustaa. Facebook ei ole kuollut, vaikka media niin haluaa kovasti välillä uskotellakin.
Tutkimuksemme mukaan suosituin sosiaalisen median palvelu nuorten parissa on WhatsApp. WhatsApp:n kasvu ja yleistyminen on ollut Suomessa erittäin nopeaa. Palvelu on myös saavuttanut suurta suosiota erityisesti nuorten lasten parissa. WhatsApp:n ikäraja on 16 tai sitten sitä voi käyttää vanhempien luvalla. Tämä on edesauttanut 7-13 -vuotiaiden nuorten palvelun omaksumista.
YouTuben käyttötarkoituksissa lienee kaksi eroavaisuutta: joko katsellaan ja kuunnellaan videota tai vain kuunnellaan musiikkia tai puhetta. YouTubesta löytyy nykyään lähes äärettömästi video- ja musikkimateriaalia. YouTube on somepalveluista hieman erilainen, koska sitä voi käyttää ns. passiivisesti ja anonyymisti. Tämän takia jotkin tutkimukset ja selvitykset jättävät YouTuben pois listauksista. Meidän mielestä on kuitenkin hyvä tiedostaa, kuinka yleistä palvelun käyttö on suomalaisnuorten yhteydessä.
Facebookin suosion hiipumisesta nuorten keskuudessa on uutisoitu jo muutaman vuoden ajan niin meillä kuin myös ulkomailla. Tämän kyselytutkimuksen perusteella Facebook tulee säilyttämään myös nuorten suosion – ainakin seuraavan vuoden ajan. Facebook on toisena WhatsApp:n jälkeen, kun kysyttiin, missä palvelussa olet läsnä vielä vuoden kuluttua. Facebookin jälkeen tulevat Instagram, YouTube ja Snapchat. Vaikka tutkimuksemme mukaan YouTube ja WhatsApp ovat suositumpia palveluita kuin Facebook, on Facebookin yli 80 % käyttöaste vastaajien keskuudessa todella korkea. Eli vaikka laskusuhdanne Facebookin käytössä nuorten parissa on havaittavissa, on Facebookin merkitys todella suuri myös suomalaisten nuorten keskuudessa. Laskusuhdanne korostuu 13-18 -vuotiaiden ikäryhmässä, Facebook on edelleen 23-29 -vuotiaiden suosituin sosiaalisen median palvelu.
” En tiiä listataanko sitä nyt välttämättä somepalveluksi mutta tämä pokemon go on nyt tullu kuvioihin mukaan 🙂 ”
” Erityisesti Snapchat, Instagram, Facebook, Messenger ja WhatsApp.
”
” On mahdoton ennustaa, miten sosiaalisen median palvelut kehittyvät vuoden sisällä, mutta en ole seurannut kovin aktiivisesti somepalvelujen trendejä ja esimerkiksi Snapchat tai Kik eivät ole korvanneet Facebookin käyttöäni. Uskoisin siis, että olen edelleen Facebookin käyttäjä vuoden päästä. Whatsapp on hyväksi havaittu viestintäväline, joten en usko senkään käyttöä lopettavani. Oletettavasti käytän vuoden päästä samoja palveluita kuin nytkin, mahdollisesti joitakin uusia jos niiden käytölle löytyy jokin painava peruste (esim. työporukan tietty viestintäkanava)
”
Pikaviestimet, kuten juuri WhatsApp (88 %), Snapchat (60 %), Facebook Messenger (56 %), Skype (35 %), KIK Messenger (9 %) ja Telegram (4 %) ovat nyt jo selvästi syöneet nuorten arjessa tekstiviestien lähettämisestä ison siivun. WhatsApp näyttää olevan selvä voittaja ”perinteisten” pikaviestisovellusten sarjassa, jonka aloittivat muinainen ICQ ja Windows Messenger (”Mese”). Hieman yllättävästi KIK Messenger on vastaajien perusteella kaksi kertaa suositumpi kuin enemmän mediassa ollut tietoturvallisena pidetty Telegram.
Mitä palveluita nuoret sitten käyttävät ensi vuonna tai tulevaisuudessa? Pääsääntöisesti uskomme, että ainakin suosituimmat palvelut pitävät kyntensä. Viime vuonna arvelimme, että virtuaalitodellisuus ja jatkettu todellisuus voivat olla uusia trendejä. Pokemon Go lienee kirjoitushetkellä hyvinkin ajankohtainen esimerkki tästä. Pokemon Go on ollut uskomattoman suosittu niin maailmalla kuin Suomessakin. Tämä trendi tuskin jää tähän. Esimerkiksi Harry Potter -henkisestä AR-pelistä on huhuiltu. Mobiilipeleistä Nianticin Ingress lienee ollut hyvä pioneeri tässä. Pioneerillä emme tarkoita tässä ensimmäistä toteutusta, vaan sellaista, joka on myös tullut tarpeeksi suosituksi valtavirrassa. Pokemon Go on myös Nianticin julkaisema peli. Se on tietysti täysin eri asia, pitääkö kukaan Pokemon Go:ta sosiaalisen median palveluna. Kuitenkin tällaisissa peleissä on keskiössä sosiaalinen pelaaminen ja ihmisten kanssa yhdessä (toki myös yksin) tekeminen.
Miesten vastauksissa esille nousevat myös peliaiheiset palvelut, kuten peli- ja yhteisöpalvelu Steam (8., 43 %, naisilla 25., 9 %) ja erityisesti pelien striimaamiseen erikoistunut Twitch (11., 31 %, naisilla 32., 6 %). Vapaa sana -kysymyksessä nousi esille myös monia erilaisia moninpelattavia pelejä, kuten League of Legends, Overwatch ja Counter-Strike: Global Offensive. Suomessa Yle on myös näyttänyt mm. Counter-Striken pelejä televisiossa. Uskoisimme, että sosiaalinen ja yhdessä pelaaminen tulee vielä vain koko ajan yleistymään tekniikan kehittyessä.
« Harkinta sosiaalisessa mediassa | » Loppusanat