Some-toimialan näkymiä vuodelta 2016 (Osa 2/2)

Jukka Weissenfelt ajankohtaista Instagram

Edellisessä blogissa esiteltiin viisi avainsanaa/kysymystä Social Media Examinerin suuresta somekyselystä. Lukijoita säästääksemme esittelimme siinä vain kaksi ensimmäistä eli taktiikan ja sitouttamisen. Ei kuitenkaan päästetä ketään helpolla, vaan jatketaan siitä mihin jäätiin. Jäljellä olevat avainsanat ovat: (tulosten) mittaaminen, yleisö ja työkalut. Katsotaanpas minkälaisia kysymyksiä näistä saa aikaan.

Miten voi mitata sosiaalisen median investointien tuotot?

On aika itsestään selvää, että ihmiset haluavat tietää mitä saavat vastineeksi sijoitetuille varoilleen. Social Media Examiner tarjoaa simppelin kaavan millä voi mitata tuottoja (ROI): (Return- investment/investment x 100). Investment (sijoitus) nyt on aika selvää kauraa mutta mitä return (tuotto) tässä yhteydessä tarkoittaa?

Käytännössä sillä haetaan sitä, mitä tavoittelet some kampanjallasi. Se voi olla vaikkapa myynnin määrän lisääminen, asiakasymmärryksen kasvattaminen tai yleensäkin brändin tunnettavuuden kasvattaminen. Myynnin määrän lisäämisestä saadaan konkreettinen luku ROI kaavaan, mutta muut osoittautuvat olemaan hieman monimutkaisempia. Todennäköisesti tarvitset jonkin ohjelman/työkalun, millä saat purettua datan järkevämpään (laskettavampaan) muotoon.

Pienenä huomiona vielä, että voiton tavoittelu ei oletuksena ole sosiaalisen median markkinoinnissa heti ensimmäinen tavoite. Tavoitteena ensisijaisesti on kerätä dataa asiakkaista ja kasvattaa tunnettuutta, jota sitten käytetään myynnin kasvattamiseen. Yleisesti ottaen myös mm. sitouttaminen, tunnettavuuden kasvattaminen ja luotettavuuden julkiluonti ovat tärkeämpiä kuin pelkkä myynnin kasvattaminen (sosiaalisen median avulla).

Kuinka löytää oikean yleisön/kohderyhmät?

Ensinnähän pitää määrittää mitä halutut kohderyhmät ovat ja mistä sosiaalisen median palvelusta nämä löytyvät. Lähtökohtaisesti Facebook on paras kanava B2C markkinointiin, ainakin Social Media Examinerin tutkimuksen perusteella (66 % vastanneista valitsi tämän ykkösvaihtoehdoksi). B2B markkinointia taas hallitsi LinkedIn 40 % vastanneen voimalla (Facebook kakkosena 37 pinnalla). Totta kai näitä kanavia voi täydentää muillakin palveluilla kuten vaikka Twitterillä ja Suomessa kovassa nosteessa olevalla Instagramilla.

Jokaiselta tietenkin (toivottavasti!) löytyy syväanalyysi haluamastaan kohderyhmästä, joka auttaa keksimään heille aidosti kiinnostavaa sisältöä (huom. aiemmassa blogissa mainittu videosisältö). Sosiaalisen median palvelut myös tarjoavat kohdennettua mainontaa mikä auttaa varmuudella saavuttamaan haluamansa ryhmät. Toki hyvä näkyvyys sosiaalisissa medioissa kasvattaa myös hakukoneiden osumien määrää.

Esimerkkinä kirjoita ”Kynä” Googleen ja katso ensimmäiset haun tulokset. No, Wikipedian artikkelit ovat kaksi ensimmäistä ei-maksettua tulosta, kolmantena sitten Verkkokauppa.com, millä on lähes 140 000 tykkääjää Facebookissa vrt. Clas Ohlson Suomi reilut 27 000 tykkääjää.

Mitkä ovat parhaat työkalut sosiaalisessa mediassa?

Social Media Examiner oli listannut viisi kätevintä sosiaalisen median hallintaan tarkoitettua työkalua/ohjelmaa sivustollaan. Nämä ohjelmat ovat Everypost, Buffer, SocialOomph, Hootsuite ja Sprout Social. Kannattaa ehdottomasti vilkaista tästä linkistä tarkempia tietoja kyseenomaisista ohjelmista: http://www.socialmediaexaminer.com/5-social-media-management-tools-to-save-time/.

Viitattu tutkimus on tehty maailmanlaajuisesti (suurin osa vastaajista 52 % USA:sta) ja luultavasti ei heijastu täydellisesti suomalaiseen markkinointikulttuuriin. Yleisesti ottaen me seuraamme kuitenkin USA:n asettamia trendejä pienellä viiveellä. Suoria viitteitä kuitenkin on havaittavissa, varsinkin sponsoroiduissa julkaisuissa. Suuri osa Facebookissa vastaan tulevissa mainoksissa ovat nykyään videosisältöä. Kuitenkin nämä viisi avainsanaa on tärkeä ymmärtää, jotta saisi sosiaalisen median markkinoinnistaan kaiken irti.

(Teksti pääosin Tuomas Poropudas)

Lähteet:

http://www.socialmediaexaminer.com/social-media-marketing-industry-report-2016/

https://blogs.oracle.com/socialspotlight/there-is-no-roi-of-social-media-if-you-can%E2%80%99t-count-the-money

https://blogs.oracle.com/socialspotlight/wheres-the-social-roi

Some ja nuoret 2016 -ennakkokysely

Jukka Weissenfelt Yleinen

Toteutamme Suomen suurimman nuorten ja nuorten aikuisten sosiaalisen median käyttöä kartoittavan kyselytutkimuksen Some ja nuoret 2016. Tutkimus toteutetaan yhdessä Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalveluiden kanssa.

** Päivitetty 26.5.2016 **
Some ja nuoret 2016 -kysely on nyt alkanut. Linkkiä jaetaan eri kanavissa. Jos toimit nuorten kanssa ja haluat jakaa linkkiä kyselyyn ota yhteyttä.

Tutustu aiempiin Some ja nuoret -tutkimuksiin, jotka toteutettiin vuosina 2013 ja 2015.

Sosiaalinen media teollisuudessa -esiselvitys 2011

Jukka Weissenfelt sosiaalinen media sosiaalinen media suomessa sosiaalinen media yrityksissä

Älykkäät koneet ja Digitaaliset sisällöt -klusteriohjelmien, Teknologiateollisuus ry:n sekä Innopark Programmes Oy:n ja Hermia Oy:n teettämässä esiselvitysprojektissa tutkittiin keväällä 2011 sosiaalisen median hyödyntämisen tilannetta ja potentiaalia suomalaisissa perinteisen teollisuuden yrityksissä. Selvityksen toteutti yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayrityksen Intosomen konsultti DI Harri Lakkala.

Selvitys toteutettiin verkkokyselyn ja yrityshaastattelujen perusteella. Verkkokyselyyn vastasi 143 eri yritystä ja haastattelu toteutettiin 12 yrityksessä. Verkkokyselyn vastaajakunta oli vahvasti perinteistä teollisuutta, 87 % toimi pelkästään B2B-markkinoilla ja 81 % valmistavassa teollisuudessa.

Tärkeimmät löydökset
• Sosiaalisen median ymmärrys teollisuusyrityksissä on heikkoa: 9 % vastaajista piti oman yrityksensä ymmärrystä aiheesta hyvänä tai erittäin hyvänä, 57 % olemattomana tai huonona.

• Hyödyntämisestä vastaa vielä pieni joukko edelläkävijöitä ja hyötyjen mittaaminen on lapsenkengissään: 12 % oli saavuttanut jonkin asteisia ja ainoastaan 1 % selkeitä mitattavia bisneshyötyjä.

• Selkeästi suosituin työkalu yritysten sisäisessä käytössä ovat jaetut verkkolevyt, joita hyödyntää 70 % yrityksistä, lisäksi käytetään dokumentinhallintajärjestelmiä (55 %) ja intranet-sivustoja (52 %).

• Yhteisöllisten työkalujen käyttö on vielä vähäistä sekä asiakasrajapinnassa, sisäisesti että partnerien kanssa, eniten käytetään sosiaalisia verkostoitumispalveluja (esimerkiksi LinkedIn tai Facebook) sekä sisäisesti wikejä. Verkostoitumispalveluja ja wikejä käyttää noin kolmannes kyselyyn osallistuneista yrityksistä.

• Yli 40 % yrityksistä käyttää sosiaalista mediaa ainakin jonkin verran asiakasrajapinnassa markkinoinnissa ja viestinnässa. Lisäksi sosiaalista mediaa käytettiin työnantajakuvan rakentamiseen ja rekrytointiin (39 %), jossa nähtiin myös eniten hyödyntämispotentiaalia. Harvinaisin hyödyntämistapa oli asiakkaiden osallistaminen tuotekehitykseen (11 %).

• Asiakasrajapinnan sosiaalisen median strategiaa on miettinyt vain 15 % yrityksistä ja yksikään ei ole ole strategian luomisessa kovin pitkällä, sisäistä strategiaa on miettinyt 20 % yrityksistä.

• Puolet yrityksistä seuraa keskusteluja itsestään tai tuotealueestaan sosiaalisessa mediassa, 6% tekee seurantaa säännöllisesti.

• Lähes puolet vastaajista piti sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen merkittävinä.

• Noin viidennes (18 %) yrityksistä on kieltänyt sosiaalisen median käytön kokonaan. Lisäksi muutama verkkokyselyyn vastanneista yritysedustajista koki aiheen täytenä ajanhukkana. Todennäköisesti näissä yrityksissä sosiaalinen media ymmärrettin tarkoittamaan vain Facebook-palvelun käyttöä, eikä laajempia mahdollisuuksia tunnettu.

Sosiaalinen media teollisuudessa esiselvitysraportti ladattavissa osoitteesta: Tästä. | SoMe Teollisuudessa ryhmä LinkedIn:ssä

Sosiaalisen median ratkaisut yrityksen markkinoinnin tukena

Jukka Weissenfelt digimediatoimisto ebrand facebook SoMe Solutions sosiaalinen media sosiaalinen media suomessa sosiaalinen media yrityksissä verkkonäkyvyys

Aiemmin mainoskampanjat sisälsivät ainoastaan yrityksen tavoitteiden ja arvojen markkinointia televisiossa ja printtimainoksissa. Nykypäivän markkinoinnin tehokkaimmista mainonnan keinoista ovat sosiaalisen median markkinointiratkaisut. Sosiaalisen median palveluiden, kuten Facebookin, Twitterin, YouTuben ja LinkedInin avulla pystytään keskittymään brändin rakentamiseen sekä tunnettavuuden parantamiseen ja kohdistamaan markkinointi juuri tietynlaiselle kohderyhmälle.

Miten sosiaalisen median markkinoinnin palvelut voivat auttaa yritystäsi kasvamaan? Internet yhdistää miljoonat ihmiset ympäri maailmaa, jolloin yrityksellä on hyvin toteutetun kampanjan avulla mahdollista saavuttaa erittäin suuren ihmismäärän ja segmentin, jotka ovat kiinnostuneita brändistäsi. Mikäli kampanjasi kiinnostaa ihmisiä, he tulevat jakamaan sitä eteenpäin hyvin nopeasti. Tällaista markkinointia kutsutaan viraalimarkkinoinniksi (word-of-mouth), jossa kiinnostunut yleisö ja käyttäjät osallistuvat markkinointiprosessiin omasta halustaan.

Viraalimarkkinoinnissa markkinoitavan tuotteen, ratkaisun tai palvelun tulee kuitenkin olla kiinnostava, jotta se herättää huomiota ihmisissä. Onnistunut viraaliviesti leviää käyttäjien kautta todella nopeasti ja tehokkaasti. Nykyiset kuluttajat eivät enää halua vastaanottaa tylsää massamarkkinointia, vaan mieluummin juuri heidän mielenkiinnon kohteena olevien tuotteiden mainontaa. Tähän viraalimainonta on kustannustehokkaana keinona loistava ratkaisu.

Kaikki suuret organisaatiot ovat aloittamassa tai jo aloittaneet liiketoimintansa edistämisen verkossa. Sosiaalisen median markkinointi toimii täysin eri tavalla verrattuna perinteisiin markkinoinnin keinoihin ja siten myös edellyttää erilaista lähestymistapaa.

SomeTime2011

Jukka Weissenfelt Blog-tag ebrand sosiaalinen media sosiaalinen media suomessa sosiaalinen media yrityksissä yleistä

ebrand Suomi on mukana tulevana viikonloppuna Espoossa järjestettävässä SomeTime2011 -tapahtumassa. ”SomeTime2011 kokoaa sosiaalisen median aktiivikäyttäjät ja vaikuttajat yhteen verkostoitumaan ja ideoimaan sosiaalisen median käyttötapoja. Tapahtuma on avoin ja järjestetään yhteisöllisesti, itseorganisoituvasti ja talkoohenkisesti. Tänä vuonna tapahtumaan odotetaan 250 osallistujaa.” [1]

Tapahtuman teemoja ovat tänä vuonna yrittäjyys, oppiminen, maailmanparantaminen, kulttuuri ja taide. SomeTimen järjestäjien mukaan sosiaalinen media ei ole vain verkossa. SomeTime2011 on pikemminkin törmäytystapahtuma, jossa mitä vain voi tapahtua ihmisten kohdatessa kasvokkain.

SomeTime2011 pidetään 10. – 11.6.2011 Espoossa Aalto Design Factorylla (Betonimiehenkuja 5, Espoo).

ebrandistä tapahtumaan osallistuu allekirjoittanut, eli Jukka Weissenfelt. Aikataulullisista syistä en ole tällä kertaa osallistunut mitenkään tapahtuman useisiin suunnittelupalavereihin, vaan tarkoituksena on mennä ’ulkopuolisena’ tarkkailemaan menoa. Tavoitteena on Twiittailla paikan päältä ja myöhemmin luvassa on kokoava raportti ’sosiaalisen median käytön nykytilasta some-aktiivien parissa’. Tietysti yritän myös verkostoitua ja pyrkiä löytämään uusia ideoita sosiaalisen median hyödyntämiseen liiketoiminnassa.

http://sometime2011.purot.net/ [1]
http://sometime.purot.net/

Twitter @ebrandfi & @JukkaWe
@someTime2011
#sometime2011

#a2ilta eli Netti-ilta

Jukka Weissenfelt Blog-tag ebrand sosiaalinen media sosiaalinen media suomessa yleistä

Katsoin eilen Yle Tv2:sen A2 Teema: Netti-ilta-ohjelman, kuten ilmeisesti moni muukin. Tällä kertaa ohjelman seuraaminen oli varsin mielenkiintoista. Ohjelman kiinnostavin anti oli sen nostattama kiivas keskustelu sosiaalisessa mediassa, tai tarkemmin Twitterissä. Osallistuin itse keskusteluun lähinnä henkilökohtaisen Twitter-tunnuksen (@JukkaWe) kautta, mutta yritin myös nostella yrityksiä koskettavia twiittauksia @ebrandfi:n kautta. Valitettavasti sosiaalisen median yrityskäytöstä ei juurikaan puhuttu itse ohjelmassa, eikä myöskään Twitterin puolella.

#A2ilta tarjosi monenlaista ajatustenvaihtoa tästä ajankohtaisesta aiheesta. Itse ohjelman anti jäi valitettavan heikoksi. Twitterin puolella tietoutta tuntui olevan huomattavasti enemmän kuin mitä televisioruutu tarjosi. Sosiaalinen media miellettiin käytännössä vain ja ainoastaan Facebookin käytöksi. Toisaalta ihmisille on hyvä tarjota konkretiaa, Facebook edustaakin tällä hetkellä tunnetuinta ja käytetyintä sosiaalisen median palvelua. Eli ehkä tämä alustuksen tasolla toimi näinkin. Vaikka ohjelman tarkoitus ei kai ollutkaan avata sosiaalista mediaa ilmiönä, olisi se voinut hieman paremmin ja laajemmin alustaa ihmisiä sosiaalisen median maailmaan.

Ylen ohjelma käsitteli varsin vähän sosiaalisen median hyötyjä tai positiivisia asioita. Suuremman roolin saivat rasismi, nettikiusaaminen, sananvapaus ja vihakirjoittelu sekä herjaukset. Nämähän eivät valitettavasti ole millään tavalla vain sosiaalisen median ongelmia – ne koskettavat koko Internetiä.

#A2ilta muualla:

http://blogit.yle.fi/aalto/tapaus-a2ilta-tv-ohjelman-digitaaliset-kerrokset-ja-pitka-hanta

http://www.sulava.com/ww/03/a2ilta/

http://lehtilehti.fi/2011/03/internet-loytyi-kuolleena-tampereelta/

http://j1one.posterous.com/surkuhupaisaa-some-kiihkoilua-pikakommentteja

http://www.rollemaa.org/arkisto/2011/03/ajankohtainen-kakkonen-miten-sosiaalinen-media-muuttaa-maailmaa/

http://heli.edublogs.org/2011/03/30/tunnelmia-a2ilta-ohjelmasta-ja-keskusteluista/

Loppuun vielä Twitterissäkin esittämäni kysymys illan annin jälkeen:

”Ymmärtääkö keskivertokatsoja nyt tämän illan jälkeen mitä tarkoittaa sosiaalinen media? Tai mitä hyötyä siitä on? #a2ilta”

Mielipiteitä?

– @JukkaWe

Verkkonäkyvyydestä

Jukka Weissenfelt Blog-tag ebrand sosiaalinen media tekniikka verkkonäkyvyys

Mistä asioista verkkonäkyvyys ja meidän käyttämä ”Loista verkossa” -tematiikka koostuu? Väitämme, että verkkonäkyvyyden kokonaisuus koostuu neljästä toisiaan tukevasta ja täydentävästä kokonaisuudesta:

Tärkein asia lienee verkkosivut, joilla on oleellista ja ihmisiä kiinnostavaa sisältöä. Sisältö on paljon tärkeämpää kuin grafiikka, mainokset tai myyntipuheet. Pelkkä sisältö ei riitä. Sisältöä täytyy myös tuottaa jatkuvasti lisää. Esimerkiksi Googlen mukaan nettisivut ovat kuolleet tai merkitykseltään mitättömät, kun niille ei ole päivitetty uutta sisältöä kuukauteen.

Toinen asia on hakukoneoptimointi ja hakukonemainonta. Mitä hyötyä on sivuista, joilla ei ole vierailijoita? Siinä missä hyvä sisältö on myös avain ja lähtökohta hakukonenäkyvyyteen, voidaan hakukoneoptimoinnilla parantaa sivuston ja asiatekstin näkymistä hakukoneissa ja niiden tuottamissa tuloksissa. Toisaalta, mikään yritys ei voi väittää nostavansa yrityksesi ensimmäiseksi vaikkapa Googlen hauissa. Tai voi väittää, mutta se on harvoin mahdollista. Hakukoneet muodostavat tuloksensa niin monimutkaisten algoritmien perusteella, että pelkkä hakukoneoptimointi ei riitä. Sijoitukseen vaikuttaa esimerkiksi sivuston ikä, sisältö, kävijämäärät ja sivujen latautumisaika. Usein kärkisijoilla yleisillä hakusanoilla olevat verkkosivut ovat ainakin muutamia vuosia vanhoja, tunnettuja, suosittuja ja sisältävät erittäin asiapitoista sisältöä.

Hakukonemainonta on varsinkin yrityksille hyvä keino parantaa näkyvyyttä. Hakukonemainonnan avulla yritys voidaan tuoda esille hakukoneiden tulosten etusivulla, vaikka sivuston sisältö ei sitä mahdollistaisi. Käytännössä siis hakukonemainonta on jollain tavoin ’laiskan miehen’ hakukoneoptimointia – käytännössä hakukoneoptimoinnin parhaaseen mahdolliseen tulokseen voidaan päästä nopeammin, mutta hakukonemainonta maksaa puhdasta rahaa. Toisaalta mainokset ja aidot tulokset eivät onneksi näy samanarvoisesti, joten hakutulokset ovat tärkeämpiä. Mainotaa voi tosiaan nykyään harrastaa myös esimerkiksi Facebookissa ja Spotify:ssä. Hakukonemainonnan avulla yritykset voivat saada selkeää kilpailuetua toisiin toimijoihin. Tämä pätee varsinkin toimialoilla missä mainonnan hyödyntäminen on vielä vähäistä. Teknologiateollisuus ja pienyrittäjät, missä ovat mainoksenne?

Kolmas osuus on sosiaalisen median hyödyntäminen. Maailma on muuttunut, asiakkaat ja potentiaalit eivät enää halua olla passiivisia vastaanottajia yrityksien viestinnässä. Normaalit ihmiset haluavat tuottaa itse sisältöä yrityksien viestintäavaruudessa ja antaa suoria kommentteja ja palautetta yrityksien toiminnasta – joko hyvästä tai huonosta. Sosiaalisen median hyödyntäminen tulisi olla vastavuoroista, osallistuvaa ja luonteeltaan vapaata keskustelua. Sosiaalisen median palveluita on useita, tärkeimpinä tällä hetkellä ovat Facebook, blogit ja kohta myös suomen kielelle kääntyvä ja sitä myötä hurjasti suositummaksi tuleva Twitter. Sosiaalista mediaa voisi kuvata nykypäivän puskaradioksi, ihmiset eivät enää välttämättä hehkuta erilaisia tuotteita toisilleen kahvipöydässä – vaan Facebookissa ja blogeissa. Mistä tuotemerkeistä sinä tykkäät?

Neljäs osuus on sidosryhmäviestintä- ja sähköpostimarkkinointi. Sähköpostille on pedattu kuolemaa jo useita vuosia. Sähköpostiliikenteestä spämmiä ja roskapostia lienee nytkin yli 80% kaikista lähetetyistä viesteistä. Tästäkin huolimatta, sähköpostiviestintä ja sähköpostimarkkinointi kasvavat jatkuvasti hurjasti. Nykyään sähköpostit ovat usein kuin pieniä verkkosivuja – täynnä kuvia, värejä ja hienoja lupauksia. Tärkeintä sähköpostiviestinnässä on kuitenkin se oleellisin, eli sisältö. Sähköpostin avulla voidaan saavuttaa jo olemassa olevat asiakkaat ja sidosryhmät – nopeasti, edullisesti ja tehokkaasti. Sähköpostimarkkinointi on myös hyvä keino lisätä yrityksen tunnettavuutta ja kiinnostusta potentiaalien parissa.

Kuten alussa totesin, yritys tai miksei myös muukin entiteetti voi ”Loistaa verkossa” mielestäni vasta, kun kaikki nämä osa-alueet ovat hallussa. Perinteiset mainostoimisto- ja näkyvyyspalvelut ovat tietysti vielä asia erikseen.

Mielipiteitä ja kommentteja voi jättää vapaasti.

www.ebrand.fi

Sosiaalinen media yrityksissä

Jukka Weissenfelt Blog-tag ebrand sosiaalinen media sosiaalinen media suomessa sosiaalinen media yrityksissä tekniikka verkkonäkyvyys

Olemme kertoneet jo sosiaalisesta mediasta vaalityöhön liittyen. Mitenpä sosiaalinen media näyttäytyy yrityksissä? Winnovation Network ja Growth Lab Consulting tekivät vuonna 2010 tutkimuksen sosiaalisen median käytöstä yritysmaailmassa Suomessa [1]. Tutkimus pyrki valitsemaan laajan otannan eri toimialoista. Haastateltavana oli 178 ihmistä.

Tärkeimpänä huomiona tutkimus nostaa esille sen tosiasian, että sosiaalisen median hyödyntäminen on varsin varhaisessa, joskin kiihtyvässä, vaiheessa. Tässä vaiheessa uusia työkaluja, kuten sosiaalista mediaa, hyödyntävät yritykset saavat selkeää kilpailuetua, joka voi mahdollistaa yrityksen selviytymisen tässä tiukassa taloudellisessa tilanteessa.

Suomalaiset yritykset ovat havainneet uusien työkalujen olevan tehokkaita kulujen vähentämisessä. Toisaalta, suomalaiset yritykset eivät vielä osaa tai pysty nostamaan liikevaihtoaan ja innovoimaan uusien työkalujen mahdollistamalla tavalla. Parannettavaa siis vielä riittää.

Lähes 80 prosenttia tutkimuksen yrityksistä käyttää LinkedIn -palvelua. Twitterin osuus on noin 45 prosenttia. Omien kokemusten perusteella Twitterin osuus vaikuttaa yllättävän suurelta verrattuna suomalaisten yritysten näkyvyyteen Twitterissä. Twitterin käyttö tullee yleistymään suomalaisten keskuudessa kun se saadaan käännyttyä suomen kielelle. Facebookia käytetään yli 60 prosentissa yrityksissä. Facebookissa on reilut 1,8 miljoonaa suomalaista(!) [2] eli noin 33 prosenttia koko väestöstä.

Facebookin käyttäjämäärien kehitys Suomessa

Jatkoa ajatellen suomalaiset yritykset tulevat tutkimuksen mukaan [1] panostamaan eniten sosiaalisen median strategioihin (eStrategia). eStrategiaan kertoi panostavan 40 prosenttia tutkimukseen osallistujista. eStrategia ja sosiaalisen median strategia ovat myös ebrandin tarjoamia palveluita. eStrategia voi kuulostaa terminä turhalta tai sekavalta. Pienempien yrityksien kohdalla tulisikin käyttää termejä sosiaalisen median ohjeistus tai -pelisäännöt. Seuraavaksi tärkeimmät panostuksen kohteet ovat aloitteet työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistyöhön. Mielestämme sosiaalinen media on parhaita tapoja kannustaa työntekijöitä ja asiakkaita suoraan keskusteluyhteyteen.

Yhteenvetona: nyt olisi aika siirtyä sosiaaliseen median hyödyntämiseen. Useat eri lähteet väittävätkin (esim. [3]), että yksi toimija tietyltä toimialalta, joka lähtee rohkeasti sosiaaliseen mediaan mukaan voi saada korvaamatonta kilpailuetua kanssakilpailijoihin nähden. Verkkonäkyvyys on tietysti paljon muutakin kuin sosiaalisen median hyödyntäminen. Oleellista on esimerkiksi hakukoneoptimointi, hakukonemarkkinointi sekä se perinteinen eli oleellinen ja tärkeä sisältö. Vielä ehdit junan kyytiin: toisinkuin VR, tämä juna ei välttämättä enää kauan odotuta.

[1] http://www.winnovation.fi/enterprise-20-and-social-media-business-survey-2010-finland

[2] http://www.socialbakers.com/facebook-statistics/finland

[3] Christina Forsgård ja Juha Frey: Suhde – Sosiaalinen media muuttaa johtamista, markkinointia ja viestintää. KIRJA. http://suhdetoiminta.fi/

Mitä teemme? Lue lisää Tietoja -välilehdestä.

http://www.ebrand.fi

Menu